stállu, dáža, rivgu, skuvla, beana

Svein Lunda vihta sáni: stállu, dáža, rivgu, skuvla, beana

Beana lei guoddán su dábáleamos healttastanseji ja lei mannan vánddardežže máilmmi birra. Beana lei oainnát nu dolkan reŋgostit olbmuid. Son lei álggus reaŋggastan soames mearrasámi luhtte, muht lei dolkan leahkit láikkes mearrasámi sávčáruohtaheaddji. De báhtarii soames boazosápmái, ja doppe šattai láikkes boazosámi boazoruohtaheaddji. Bođii nuppi šleđđariehttásii. Beana báhtarii vas ja álggii reŋgostit soames dáža luhtte. Dážás lei jonenmihkkála eallu, ja beana ruvva dolkkai leahkit láikkes dážá ja su láikkes rivgu luhtte ja hommet deid hommáid.

Dal ii diehtán gosa mannat reŋgostit. Duođaid beana ii dobdan eará eallima go reŋgosteapmi. Son lei čađa suhttan eanet go dolkan reŋgostit daid láikkes rasisttaid luhtte, ii gii ge buoret go nubbi. Beana ii ipmirdan manne son, guhte dagai stuorámus oasi bargguin lei dat guhte vertii birget dávttiid ja rasisttaid biebmobázahusaid nalde. Ii dábálaš biebmu, ii ge buorre ja liegga seaŋga ja ii vel bálkká. Dal son diđii manne olbmot navde diekkár garra ja váivves bargguid beatnaga dillin. Diekkár šluhčasat eai lean olbmot su mielas, eai ge atnán olmmošlaš vieruid.

Go beana guttii daid rasisttaid gean lei reŋgon, de loktii seaibbi, ja čeaggu seaibi manai máilbmái ozasit albma ja buorre bargoaddi gonne ii lean rasisma ja vealaheapmi ja gonne juohke bargi ánssáša barggu bálkká.

Olles jahki vánddardii, dole dale geahččat bargat iešguđetge sejiin, muht fuobmái vuordámuš lei son galggai bargat dego beana, leahkit attás reaŋgan olbmuide. Na, de guttii barggus ja jotkkii riehkkat birra.

Jagit ledje vássán, ja beana lei áibbas heaitán ohcat barggu. Son elii dáhpedorpmi mielde. Son lei manahan olles luohttámuša olbmuide. Guŋkelágánin son elii áibbas eivakto ja birgii nuvt, muht lei sosiálalaš vesen ja ii triivastuvvan dieinna eallimiinna.

De fáhkkestaga ovtta beaivvi go lei ohcamen biepmu soames ruskaduvnnis, de iđii ihána stuorolmmoš su baldii. Beana measta ballagođii, muht olmmoš dajai ii son dárbbadan ballat sus. Son lei, muitalii, mánuid mielde čuvvon beatnaga whereabouts ja lei boahtán dan konklušuvdnii aht juste beana lei meid ozai. Lasihasttii vel aht su namma lei Stállu. Son muitalii aht sus lei leamaš simme vásáhusat go beatnagis olbmuid vealaheami ja rasisttalašvuođa ektui. Olbmot badjelgehčče su, geahččale vealahit su vaikko son lei stuoris ja soames ládji balddonas.

Dan dihte lei sus plánat álgit skuvlet olbmuid ja oahppat dieidda olmmošvieruid go oinnii stuora dárbbu dase. Son lei juo čeggen skuvlla ja ozai dal skovlogiid. Lihčui go beana vuolgán skovlogin dan skuvlii?

Beana bivdii jurddašanáiggi ovdal vástidii. Mánu geahčen lei son álgán bargat Stálu olin skuvllas ja lei álgán bejásgeassit olbmuid. Dan barggu son ii guoddán. Stállu lei rehálaš bargoaddi, ja beana ruvva šattai mieleaiggádin dan skuvlafitnodagas.

Olbmot čorodišgohte skuvlii. Dat eai birgen beatnaga gehtte, ja verteje servet skuvlla jus sihte oktavuođa beatnagiinna.

Dan mannjel, juohke áiggiin juohke sejiin, leat beatnagat joatkán barggu geassit bejás olbmuid. Jus beana harrá dutnje, de lea fuobmán juoidá dus meid geahččala navvit dus eret.